Journalistin näkökulma haastatteluihin
Haastattelut ovat iso osa uutisointia – mitä tahansa tapahtuu, ihmiset haluavat kuulla muiden ihmisten mielipiteitä asiaan, oli se sitten silminnäkijä, uhri taikka asiantuntija. Näissä tilanteissa vähemmälle huomiolle jää haastattelija, mutta oikeasti ilman tätä roolia suurin osa useimmista tarinoista jäisi kuulematta. Tiedätkö miksi?
Haastattelija ohjaa keskustelua. Harvoilla, eikä ehkä kenelläkään luonnonlahjana, ole selkeän puhumisen taitoa. Jos tilanteeseen lisätään shokki tai vahva tunneside aiheeseen, on välillä selkeän tarinan saaminen irti ihmisestä liki mahdotonta. Haastattelija on aktiivisen kuuntelijan roolissa, ja tämä merkitsee myös sitä, että hän tarpeen tullen keskeyttää ja selventää, mitä toinen sanoo. Haastattelija myös johdattelee keskustelun takaisin aiheeseen tarpeen tullen. Hyvä haastattelija osaa tehdä tämän ilman, että toinen edes huomaa sen tapahtuvan. Jos haluat olla hyvä haastattelija, pidä nämä asiat mielessä:
- Kysy avoimia kysymyksiä, jotka eivät johdattele tiettyyn vastaukseen. Kyllä tai ei kysymykset eivät vie keskustelua eteenpäin, ne tarvitsevat aina lisäkysymyksen. Esimerkiksi kysymys ”Olitko iloinen Häkkisen voitosta?” esittää oletuksen, ja toinen joko myöntää tai kieltää sen. Helpota tehtävääsi ja ohita tyhjä kysymys saman tien kysymyksellä ”Miten Häkkisen voitto vaikutti sinuun?”. Tässä kysymyksessä ei ole ennakko oletusta, eikä siihen pysty vastaamaan yhdellä sanalla.
- Ole aidosti kiinnostunut siitä, mistä haastateltavasi puhuu. Reagoi hänen sanomaansa, ja kysy jatkokysymyksiä selvennykseksi ja tarinan elävöittämiseksi. Ennalta valmistautuminen kysymyksineen on hyväksi, mutta niissä ei kannata pitäytyä pakonomaisesti, sillä keskustelusta tulee väkinäinen.
- Älä pelkää taukoja. Joskus on hyvä antaa teille sekä katsojille hetki miettiä sitä, mitä on juuri sanottu. Toisaalta haastattelijat saattavat joskus hypätä seuraavaan kysymykseen liian nopeasti, ja jos annat hetken tauon, haastateltavallasi voikin olla vielä lisättävää aiheeseen.
